Tajunnan virtaa

Pysähdyin pohtimaan, ymmärsin ja vahvistuin.

Olen ollut usein nauvonantajan roolissa minua nuoremmille ihmisille. Olen ymmärtänyt olevani opastaja, rohkaisija ja perustelija. Nyt olen saanut toiminnalleni nimen. Mentori. Kivaa.

Tätäkin useammin olen ollut yhden tai useamman vanhemman ja kokeneemman seurassa kuuntelemassa heissä asuvaa viisautta. Se, mikä näiden tilanteiden jälkeen on aiheuttanut pahaa oloa, syyllisyyttä, typeryyden tunnetta, on ollut se, että en ole malttanut pitää omaa suutani kiinni, vaan olen alkanut kertomaan myös omia ajatuksiani ja mielipiteitäni, vaikka niitä ei ole kysytty. Puheenvuorojeni kautta olen hakenut vuorovaikutusta ja haalinut lisätietoa. Olen myös halunnut haastaa toista osapuolta omilla ajatuksillani. En ole useinkaan poistunut näistä tilanteista vahvalla fiiliksellä, joka kumpuaisi vastavuoroisesta vuorovaikutuksesta. Olen liian usein kokenut astuvani toisten varpaille. Siksi vain, ettei minulle ole riittänyt toisen näkemys asiasta..
Tilanteita muistellessani ja pohtiessani tajusin niiden olleen käänteismentorointia sekä dialogista mentorointia. Wow! En ole sittenkään ollut typerä, vaan työtä edistävä osapuoli. Tästä eteenpäin pystyn entistä enemmän ymmärtämään omaa rooliani erilaisissa tilanteissa ja hahmottamaan paremmin, milloin kannattaa olla vain kuuntelija / oppija ja milloin avata myös oma suunsa.
Vai pitäisikö sittenkin aina jäädä odottamaan, että joku kysyy? En tiedä..

Usko usko

Tätä opettelemaan peilin eteen..

(Minä uskon. Auta minun epäuskoani.)

Alkumetreillä

Onpas tämä jännittävää. Matka päämäärätietoiseen mentorointiin sai alkunsa kun näin Ison Kirjan ilmoituksen kyseisestä koulutuksesta. Ajattelin, että jopas on huippujuttu huipulla aikataululla. Olin astumassa työssäni syksyyn, jossa näytti olevan haasteet isompia kuin minussa olevat kyvyt. Sisimpääni hiipi pelko, että voimat tulee tippumaan elämästä kuin syksyn lehdet puista. Tartuin mentorointikoulutukseen ajatuksiinsa hukkuvalle tarjottuna oljenkortena.
Olen ohjannut ihmisiä paljon. Olen kuunnellut paljon, sekä jakanut sitä, mitä minussa on ollut. Toivonut, että se olisi apua eikä kipua.
Olen tehnyt paljon yksin. Olen pohtinut paljon yksin. Olen saanut myös kuunnella viisautta, sekä nauttinut saaduista ohjeista. Olisin ehdottomasti tarvinnut enemmän ohjausta, sekä olisin halunnut sitä. Olen janonnut ja siksi nautin kun hana on avattu.
Tästä on upeaa aloittaa matka. Rukoukseni on, että saan viisaan sydämen. En sellaista niinkuin tällä pienellä possulla..